Kulttuurinen moninaisuus

Suomea verrataan sijaintinsa ja liikenneyhteyksiensä takia saareen. Myös kielellisesti poikkeamme eurooppalaisista valtavirroista. Näistä seikoista juontuu omanlainen kulttuurimme ja se, että monet ilmiöt rantautuvat maahamme muuta Eurooppaa hitaammin.

Suomi oli pitkään myös varsin monokulttuurinen maa, jossa ulkomaalaisten määrä jäi vähäiseksi.
Globalisaatio ja integraatio ovat purkaneet eristäytyneisyyttämme nopeasti. Ulkomaankaupasta riippuvainen Suomi tarvitsee kipeästi kaikkinaista kanssakäymistä muiden kansojen ja kulttuurien kanssa.

Kuten monissa muissakin asioissa, 4H-järjestö on ollut edelläkävijöitä kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden edistämisessä. Järjestössä on pitkät perinteet nuorisovaihdoissa ja kansainvälisissä leireissä sekä kehitysyhteistyössä.

Aikaisemmin kansainvälisyys oli erityisalue, jonka pariin hakeutuivat siitä syystä tai toisesta kiinnostuneet henkilöt. Nykyisin kansainvälisyys ja monikulttuurisuus koskettavat meitä kaikkia.
Naapureinamme asuu ulkomailta muuttaneita. Koulukavereina on monen eri kulttuuritaustan omaavia henkilöitä.

Suomessa toimii paljon kansainvälisiä yrityksiä, ja suomalaiset firmat operoivat globaaleilla markkinoilla. Yhä useampi suomalainen nuori hakeutuu opiskelemaan ja töihin ulkomaille. Maailmanmatkailu lisääntyy. Maahanmuuttajat ovat lämpimästi tervetulleita 4H-toimintaan.

Suomen kansainvälistyminen merkitsee myös käsitteiden sisällön uudelleenarviointia. Monikulttuurisuus ei ole enää sitä, että olisi rinnakkain useita sisäisesti eheitä kulttuureita omissa harmonisissa lokeroissaan. Jokaisessa kulttuurissa on sisäistä erilaisuutta, joka saattaa olla suurempaa kuin kulttuurien välinen erilaisuus.

Kenties on tullut aika puhua monikulttuurisuuden asemasta kulttuurisesta moninaisuudesta, diversiteetistä. Entistäkin tärkeämpää on edistää suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa sekä erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioitusta. Tärkeää on tuntea, arvostaa ja vaalia myös omaa suomalaista kulttuuriamme.

Tulevina vuosina mietimme kansalaistaitojen edistämistä osana 4H-nuorisotyötä. Kansainvälisyydellä ja monikulttuurisuudella on tässä toiminnassa tärkeä merkitys. Nuorisovaihtojen ja kv-leirien lisäksi on tarpeen syventää ja laajentaa erilaisuuden ymmärtämistä ja suvaitsevaisuutta myös 4H-kerhoissa. Esimerkiksi eri maiden ruokakulttuurien, kädentaitoperinteiden ja juhlatapojen ymmärtäminen vähentää ennakkoluuloja ja rikastuttaa elämää.

Kirjoitus on julkaistu Pilkkeessä 5/2010

Parempi enemmin kuin myöhemmin

Nuorten hyvinvointiin on syytä kiinnittää huomiota ajoissa. Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin ennalta ehkäisevä työ.

Bad news is good news, taisi aikanaan kuulua erään uutistoimiston iskulause. Näyttää todellakin siltä, että katastrofit, onnettomuudet ja irtisanomiset saavat tiedotusvälineissä aikaiseksi suuria uutisia. Myönteisten asioiden ja hyvien uutisten on vaikeampi voittaa palstatilaa.

Nuoria koskevasta uutisoinnista saa lähes hakemalla hakea myönteisiä tulokulmia. Saamme tämän tästä lukea koulukiusaamisesta, mielenterveysongelmista, päihteistä ja syrjäytymisestä ja asepalvelun keskeytyksistä. Otsikoiden katveeseen jää, että valtaosa nuorista on koulutetumpia, terveempiä ja kansainvälisempiä kuin aikaisemmat sukupolvet.

Samantyyppinen ilmiö on havaittavissa myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. On helpompi reagoida epätoivottaviin ilmiöihin kuin vahvistaa jo olemassa olevia myönteisiä asioita. On helpompi olla reaktiivinen kuin proaktiivinen.

Vuosia sitten Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että työelämästä syrjäytynyt nuori aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen 60:ttä ikävuottaan. Valtiovarainministeriön tuoreen työryhmämietinnön mukaan niin sanotun etsivän nuorisotyön kustannukset ovat 1 400 euroa nuorta kohden.

Työterveyslaitos varoittaa vakavasti tulevasta eläkepommista, jonka aiheuttajia eivät ole ikääntyneet vaan nuoret aikuiset. Laitoksen mukaan alle 35-vuotiaiden eläkekustannukset ovat suorastaan räjähtäneet. Elämänsä alkutaipaleella olevien nuorten ihmisten eläköityminen maksaa yhteiskunnalle jo 6,6 miljardia euroa hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina. Masennus on yhä merkittävämpi työkyvyttömyyden syy.

Taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti järkevää on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ennalta. 4H-nuorisotyön suuri juttu on rakentaa myönteistä tulevaisuutta. Haluamme tukea ja täydentää kodin ja koulun kasvatustyötä. Tiedämme, että 4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. 4H tarjoaa hyvät eväät aktiiviseen kansalaisuuteen, yrittäjyyteen ja työelämään.

Jos nuori on huumekoukussa tai yhteiskunnasta muuten syrjäytynyt, ongelma on hyvin konkreettinen. Ihmistä on välttämätöntä auttaa, maksoi mitä maksoi. Paljon haasteellisempaa on viestiä sellaisen nuorisotyön hyödyllisyydestä ja edullisuudesta, joka ennalta ehkäisee ongelmia.

Tärkeää on, että 4H-väki osaa itse arvostaa omaa erinomaista työtään. Lasten ja nuorten kerhoaktiivisuudesta, nuorten koulutuksista, työllistämisestä ja yrityksistä ja muusta upeasta 4H-toiminnasta kannattaa kyllä kertoa kuntapäättäjille ja muille sidosryhmille.

Kirjoitus on julkaistu Pilkkeen numerossa 4/2010

Kesäduuniblues

Työelämässä eivät vallitse viidakon lait. Pelisääntöjen tunteminen auttaa puolin ja toisin.

Omaa elämäänsä hallitseva työikäinen kansalainen vastaa taloudestaan tekemällä työtä toisen palveluksessa tai yrittäjänä. Hyvinvointivaltiolla on turvajärjestelmät niille, jotka eivät voi osallistua työelämään. Yleensä työ on tekijälleen tärkeää myös muiden kuin aineellisten syiden vuoksi.

Kolme askelta työelämään on 4H-järjestön julkistakin tunnustusta saanut toimintamalli, joka luo valmiuksia työelämään ja yrittäjyyteen. Kehittävä kerhotoiminta, työelämäkoulutukset ja työllistäminen sekä 4H-yritykset ovat vankka kokonaisuus, josta jokaisen 4H:laisen kannattaa olla ylpeä.

Kesä- ja kausityöt ovat nuorille tärkeitä. Työ tuo tekijälleen omaa rahaa, itsenäisyyttä ja vapausasteita elämään. Työn tekemisen ja rahan välinen yhteys selkeytyy. Työ saattaa auttaa opiskelualan valinnassa. Työkokemus auttaa myöhemmin vaativampien työpaikkojen saannissa.

Työelämä on monelle nuorelle ennalta vieras ja pelottava. Kenties vanhempien työmurheet korostuvat kotioloissa myönteisten asioiden kustannuksella. 4H-harrastus ja erityisesti työelämävalmiuksia edistävä toiminta madaltaa tuhansien nuorten kynnystä työelämään.

Työelämässä eivät vallitse viidakon lait. Työntekijällä ja työnantajalla on omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Näiden pelisääntöjen tunteminen auttaa puolin ja toisin. Erityisesti nuorten työntekijöiden oikeuksia on suojeltava.

Palkkaa vastaan työntekijä luovuttaa työpanostaan ja toimii työnjohdon alaisena. Työpaikoilla vallitsevat vissit pelisäännöt työhöntulo- ja työstä lähtemisaikoineen sekä virkistystaukoineen. Omat harrastukset ja kontaktit kavereihin kuuluvat vapaa-aikaan, eivät työpaikalle.

Usein nuoret toimivat asiakaspalvelutehtävissä. Tällöin oikea käyttäytyminen, asenne ja vaikkapa pukeutuminen ovat työssä pärjäämisen kannalta tärkeitä seikkoja.

Taloustaantuma on heikentänyt paljon nuorten työllistymismahdollisuuksia. Kesätyöt voivat olla kiven alla. Tärkeää on oma aktiivisuus. Kannattaa olla sitkeä ja ajoissa liikkeellä. Näytöt 4H-harrastuksesta saattavat edesauttaa työnsaannissa.

Kesätyöasioissa kannattaa kääntyä oman 4H-yhdistyksen puoleen. Monet yhdistykset ovat tärkeitä nuorten työllistäjiä. 4H-Ajokortti työelämään -kurssit antavat valmiuksia työelämään. 4H-järjestön merkitys nuorten työllistämisessä otetaan huomioon myös valtion lisätalousarvioon sisällytetyllä määrärahalla.

Kirjoitus on julkaistu Pilkkeen numerossa 3/2010

Saadaanko haasteet hallintaan?

Ihminen on perusluonteeltaan konservatiivi, joka kavahtaa muutoksia.

Vanhan sanonnan mukaan naiset ovat aina pelänneet maailmanloppua, miehet metsien loppumista. Ristiriitaisesti yhteiskunnan yleinen kehitys voidaan nähdä negatiivisena, mutta samanaikaisesti uskotaan omaan myönteiseen tulevaisuuteen.

Ihminen on myös kehityshakuinen ja pyrkii muutokseen. Vaikka vanhoja hyviä aikoja saatetaan haikailla, harva kuitenkaan haluaisi elää menneisyyden olosuhteissa.

Hyvä lähtökohta elämälle ja toiminnalle on tulevaisuusoptimismi. Aktiivisina kansalaisina voimme vaikuttaa omaan ja yhteisömme tulevaisuuteen. Tosiasioita ei kuitenkaan sovi kiistää. Edessämme on globaalisti ja kansakuntana poikkeuksellisen mittavia haasteita, muun muassa ilmaston lämpeneminen, terrorismi, julkinen talous, ikärakenteen muutos ja palvelujen turvaaminen, maaseudun tulevaisuus, päihteet, mielenterveysongelmat, syrjäytyminen ja väkivalta.

Henkisen pahoinvoinnin perusteisiin Suomessa ei saada kunnon otetta. Liian usein haetaan paniikinomaisia ratkaisuja lainsäädännöstä, kielloista ja käskyistä. Päättäjiltä, asiantuntijoilta ja medialta odotetaan syvällisempää analyysiä.

Pahoinvoinnin syyt ovat syvällä Suomen henkisessä ilmastossa. Yhteiskunnallisten rakenteiden murroksessa, materialismissa ja pinnallisuudessa olemme menettäneet yhteisöllisyyttä, välittämistä ja vastuullisuutta.

Lapset ja nuoret ottavat mallia vanhemmista. Erityisesti aikuisilta on edellytettävä kaikinpuolista kunnollista käyttäytymistä. Ei ole oikein, että tv-formaateissa nöyryytetään nuoria ja aikuisiakin. Heikoimman lenkin potkimisesta on siirryttävä auttamiseen ja kannustamiseen.

Ihmisen on sisäistettävä elämän tarkoitus ja arvostettava hyvää arkea. Onneksi lööppien todellisuus on kaukana reaalielämästä. Aineellinen hyvinvointi ei takaa onnellisuutta. Hyvinvointivaltion turvaverkot saattavat johtaa moraalikatoon, jossa vastuu omista asioista ulkoistetaan liiaksi yhteiskunnalle. Yksilön omaa vastuuta on lisättävä.

Vanhemmilla ja perheellä on vastuu lapsen kasvatuksesta. Vanhempien tulee olla vanhempia, ei kavereita. Lasten kasvatuksessa tarvitaan pelisääntöjä ja rajoja. Vanhempien omassa ajankäytössä ja harrastuksissa tulee lapset ottaa huomioon. Yhteiskunnan on tuettava vanhemmuutta ja koteja.

Kansalaisyhteiskunta tarvitsee kansalaisjärjestöjä. 4H-järjestö on tärkeä kansalaiskasvattaja. Olemme perheiden tukena edistämässä lasten ja nuorten elämänhallintaa.

Kirjoitus on julkaistu Pilkkeessä 2/2010