Hyvinvointia tulevaisuuteen

Pyrkimys hyvinvointiin kuuluu ihmisen perusolemukseen. Muun muassa työ, toimeentulo, terveys ja sosiaaliset verkostot ovat useimmille hyvinvoinnin kulmakiviä.

Hyvinvoiva ihminen on tyytyväinen. Hyvinvointi ilmenee tyytyväisyytenä elämään, onnellisuutena ja mahdollisuutena toteuttaa ja kehittää itseään.

Pohjoismaita pidetään usein hyvinvointivaltion rakentamisen esimerkkeinä. Pohjoismaisessa mallissa hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti ja järjestelmän painopiste on tulonsiirroissa.

4H on rakentamassa lasten, nuorten ja siten koko yhteiskunnan hyvinvointia. 4H kehittää ihmistä kokonaisuutena. Periaatteessa hyvinvoinnin elementit ovat yksinkertaisia ja selkeitä asioita. Mutta tärkeää on, että myös arvot ja asenteet ovat kohdallaan. Epärealistiset ja ylimitoitetut odotukset synnyttävät tyytymättömyyttä.

Hyvinvointi perustuu hyvälle arjelle. Toimihenkilöiden hyvinvointi ja jaksaminen ovat olennaisia seikkoja 4H-työn menestyksekkäässä toteutuksessa. Toimihenkilö työskentelee monien vaatimusten ristipaineessa. Vaatimukset 4H-nuorisotyön sisällöstä ovat moninaiset. Talous ja varainhankinta kuormittavat jaksamista. Toimihenkilö joutuu usein kamppailemaan liian yksin ilman riittävää sosiaalista verkostoa.

4H-toimihenkilöiden seminaarissa Vaasassa käsiteltiin hyvinvointia monipuolisesti. Luonnollisesti tarkastelun keskiössä oli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Jatkuva muutos yhteiskunnassa on usein haaste hyvinvoinnille. Järjestötyössä uupuminen rapauttaa liian usein hyvinvointia.

Työhyvinvointiin vaikuttavat monet asiat. Työyhteisön ja osaamisen lisäksi merkittäviä tekijöitä ovat myös henkinen ja fyysinen hyvinvointi. 4H-järjestössä toteutetun työtyytyväisyyskyselyn tuloksia on analysoitu tarkasti. Haasteena on miettiä muun muassa vastausten keskiarvojen taakse peittyvää hajontaa.

Kysely vahvisti, että 4H-toimihenkilöt ovat vahvasti sitoutuneita työhönsä. Työ on mielekästä, ja omaan työhön on mahdollista vaikuttaa. Eniten parannettavaa löytyy työn kuormittavuudesta, vapaa-ajan ja työn tasapainosta, muutoksen hallinnasta sekä työn organisoinnista. Työ on stressaavaa.

Pyrimme yhdessä ja yhteistyössä kohti parempaa työyhteisöä. Lasten ja nuorten hyvän tulevaisuuden tekeminen on iloinen asia, mikä ei saisi peittyä työn liiallisen kuluttavuuden alle.

Kirjoitus on julkaistu Pilkkeen numerossa 1/2010

4H on kansalaisjärjestö

Toiminnan erityispiirteet herättävät keskustelua siitä, millainen toimija 4H haluaa olla.

Yhteiskunta jakautuu kolmeen päätoimintalohkoon. Valtio ja kunnat muodostavat julkisen sektorin, joka hoitaa yhteisiä asioita ja huolehtii kansalaisten hyvinvoinnista. Yritykset tavoittelevat kannattavuutta ja voittoa markkinoilla ilmentäen yksityistä intressiä.

Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan selkäranka. Niissä tärkeitä piirteitä ovat vapaaehtoisuus, omaehtoisuus ja yhteisöllisyys. Aktiiviset kansalaiset toimivat yhdessä yhteiseksi hyväksi. Kansalaistoiminta on väylä vaikuttamiseen.

Markkinaehtoisen toiminnan merkitys yhteiskunnassamme on korostunut. Julkinen valta on yhtiöittänyt ja yksityistänyt palvelujaan. Kilpailun ja verotuksen pelisääntöjä on muutettu markkinoiden näkökulmasta. Markkinoille ominaisia piirteitä ovat kuluttaminen, kysyntä ja tarjonta, omistajan etu ja voitto sekä asiakkaan tyytyväisyys. Markkinoillakin toki pyritään kanta-asiakkuuksiin, mutta luonteenomaista on lisäksi erikoistarjousten hyödyntäminen ja rusinoiden poimiminen pullasta.

4H-kansalaisjärjestöllä on myös markkinaehtoista toimintaa. Meillä on myös varsin kiinteä napanuora julkisvaltaan mm. rahoituksen kautta. On ollut sovelluksia, joissa 4H-yhdistyksen toimihenkilö on ollut kunnallinen viranhaltija. Joskus hankkeiden ja projektien toteutuksella on 4H-organisaation toiminnassa suuri paino.

Toimintamme erityispiirteiden takia herää aika ajoin keskustelua siitä, millainen toimija oikein haluamme olla. Kansalaisjärjestötoiminnalla on omat lainalaisuutensa, joiden soveltaminen vaihtelevissa tilanteissa on haasteellista. Kysymys on strateginen ja toiminnan tulevan kehittämisen kannalta keskeinen.

4H-nuorisotyö on saanut hyvään toimintaansa kohtalaisesti julkista tukea valtiolta ja kunnilta yleisavustuksina. Tuen perustana on toiminnan yleishyödyllisyys. Parhaimmillaan 4H-kansalaisjärjestössä rakennetaan nuorten hyvää tulevaisuutta yhteistyönä perheiden sekä paikallisten yhteisöjen ja toimijoiden kesken. Piiri- ja valtakuntatasolla vaikuttajat ja asiantuntijat antavat oman panoksensa. Vaikka markkinaehtoisestikin voi olla mahdollista toteuttaa nuorisotyötä, pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen kasvatustyöhön kansalaisjärjestömalli on ylivoimainen.

Esitän parhaimmat kiitokseni 4H-nuorille, heidän vanhemmilleen, toimihenkilöille, luottamushenkilöille ja vapaaehtoisohjaajille sekä sidosryhmillemme ahkerasta toiminnasta vuonna 2009. Samalla toivotan Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2010.

Kirjoitus on julkaistu 4H-Pilkkeen numerossa 8/09

Perusasioiden äärellä

Lähes kaikki ovat kuulleet 4H-nuorisotyöstä. Useimmilla on myös oma käsityksensä siitä, mitä 4H-harrastus on käytännössä. Vaikeudet alkavat silloin, kun tulee määritellä 4H-kasvatusajattelu ja todellinen toiminta.

Tavoitteenamme on lasten ja nuorten kasvaminen vastuullisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. 4H-tunnuksemme (harkinta, harjaannus, hyvyys, hyvinvointi) kuvaa erinomaisesti yksilön kokonaisvaltaista henkistä, fyysistä ja asenteellista kehitystä. Toiminnassa sovelletaan tekemällä oppimisen pedagogiikkaa.

Kasvatusajattelussamme korostuvat toisaalta kansalaiskasvatus ja toisaalta työelämävalmiuksien sekä yritteliäisyyden edistäminen. Yrittäjyyskasvatuksen ja työelämävalmiuksien edistämisen välineinä ovat 4H-TOP-järjestelmä, koulutukset, työllistäminen ja 4H-Yritys. 4H-toimija luo arjen hyvinvointia itselleen ja muille.

Kansalaiskasvatuksella tarkoitetaan tietoista tavoitteellista toimintaa, jonka päämääränä on valmentaa toiminnassa mukana olevia lapsia ja nuoria yhteiskunnan jäsenilleen asettamiin vaatimuksiin. Tänään kansalainen – nuorikaan – ei kuitenkaan ole passiivinen valistuksen kohde. Hän haluaa myös itse omilla valinnoillaan määrittää suhteensa yhteiskuntaan.

Järjestömme tulee selkeästi parantaa nuorten omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia. Nuoret on totuttu näkemään kehityksen ja muutoksen eturintamassa. Miten nuorten uudistusmielisyys tulee esiin ja pääsee vaikuttamaan 4H-järjestössä?

Järjestöjen kansalaiskasvatukselle ei onneksi ole mitään yleistä määritelmää. 4H-järjestönkin on itse linjattava harjoittamansa kansalaiskasvatuksen sisältö. 4H-kerhot ovat kansalaiskasvatuksemme tärkein foorumi. Kerhoissa lapset ja nuoret omaksuvatkin juuri niitä tietoja ja taitoja, joita yhteiskunta ja aktiivinen kansalaisuus jäseneltään edellyttävät.

Kansalaiskasvatuksemme formaalinen määrittely on järjestömme seuraavan strategiakauden 2011–2013 haasteita. Kansalaiskasvatuksen sisällöstä on syytä käydä laajaa keskustelua. Tällä hetkellä 4H-kansalaiskasvatukseen on sisällytetty aktiivinen kansalaisuus, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, metsä ja luonto sekä ympäristö.

Vaihtoehtoisia 4H-kansalaiskasvatuksen määritelmiä löytyy varmasti. Voisivatko esimerkiksi arjen taidot ja kansalaistoimintaan kasvattaminen olla asioita, jotka tässä yhteydessä nostetaan esille?

Kirjoitus on julkaistu 4H-Pilkkeen numerossa 7/09