Kauraslammen 4H-kokkikerho kokoontuu syksyisenä torstaina koulun kotitalousluokkaan Ylöjärvellä. Paikalle saapuu 13 lasta, ikähaitarilla 6–12 vuotta. Kerhoa ohjaavat siskokset Alma, 15, ja Inga, 14.
Alma aloittaa kerhokerran kuulumiskierroksella. Syyslomaan on kuulunut muun muassa yökyläilyä, Särkänniemen Karmiva karnevaali ja leiri, jossa oli hurjasteltu karkaamalla ikkunasta.
Seuraavaksi pestään kädet, solmitaan essut ja siirrytään päivän resepteihin: pannariin, herkkuleipiin ja kaakaoon. Lapsilla on mukanaan eväsrasiat, jotta hävikkiä ei synny ja vanhemmille riittää maistiaisia kotiin vietäväksi.
Nuoret ohjaajat kannustavat kokeilemaan
Alma ja Inga jakavat tehtäviä rauhallisesti ja kannustavasti. Lasten mukaan se on juuri parasta kerhossa. ”Täällä on kivoja juttuja ja ohjaajat on kivoja. Jos on tehty väärin, ne ei silti tuu vihaiseksi vaan auttaa. Täällä oikeesti kokataan itse ja tehdään kaikki”, kertovat Selma ja Elviira.
Reseptit luetaan läpi yhdessä. ”Tietääkö joku, mitä tarkoittaa, että taikinan pitää turvota?” Inga kysyy. Häly hiljenee hetkeksi, sitten alkaa arvuuttelu.
Ruokailutottumukset vaihtelevat, ja jotkut ennakkoluulot ovat tiukassakin. ”Onko pakko laittaa basilikaa leipään?”, ”Mikä on porkkanasuikale?”, ”Mä en tykkää ruisleivästä.” Alma ja Inga kannustavat maistamaan: “Kokeillaan pieni pala. Jos ei tykkää, ei ole pakko syödä kaikkea.”
Ohjaajat oppivat kerhossa itsekin. He kertovat, kuinka turvallisuus, allergiat ja hygienia ovat asioita, joihin he eivät olleet aiemmin kiinnittäneet näin paljon huomiota. ”Lasten kanssa pitää olla kärsivällinen. Joku asia voi olla meille tosi helppo, mutta lapsi ei ole koskaan kokeillut sitä”, he sanovat.
Hyvää läheltä -teema herättää uteliaisuuden
Kokkikerhossa toteutetaan parhaillaan Hyvää läheltä -kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on tutustuttaa lapsia lähiruokaan.
Kerhossa on opittu, miten munista, maidosta ja jauhoista tulee pannukakku, mutta mistä raaka-aineet tulevat? Alisa osaa kertoa, että maito tulee lehmästä. ”Lehmää lypsätään, sitten se laitetaan purkkiin ja sit se menee kaupalle.”
Selma ja Elviira pohtivat, mitä kaikkea Suomessa voi kasvattaa ja mitä ei. ”Salaattia, perunaa, tomaattia…”. Sen sijaan banaanit ja kaakaojauhe tulevat jostain muualta.
Mutta mitä se lähiruoka oikein tarkoittaa ja miksi sitä pitäisi suosia? ”Ei oo hajua”, Hilla ja Pihla myöntävät. Päätimme ottaa asiasta selvää.
4H-kerholaiset kysyvät, tuottajat vastaavat
Kerholaisten kysymyksiin vastaavat viljelijä Kalle Vuori Mäntsälästä ja luomumaidon tuottaja Jenni Harmaajärvi Pohjois-Satakunnasta.
Selma 7 v: Miksi kannattaa syödä Suomessa tehtyä ruokaa?
Kalle: ”Suomalainen ruoka on puhdasta ja hyvistä raaka-aineista tehtyä!”
Jenni: ”Suomalainen ruoka on puhdasta ja turvallista, eli siis maailman parasta! Lisäksi Suomessa tuotettu ruoka luo työpaikkoja ja hyvinvointia koko Suomeen, myös maatilojen ulkopuolelle.”
Elviira 8 v: Mitä Suomessa voi kasvattaa?
Kalle: ”Suomessa voi kasvattaa hyvin monenlaisia tuotteita, juureksia, perunaa ja vihanneksia. Ohra, vehnä, kaura ja ruis ovat Suomen pääviljat. Lämpimän ja valoisan kesän lyhyt kesto rajoittaa meidän viljelyä siten, että esimerkiksi sitrushedelmät tai vaikkapa banaanit eivät Suomessa onnistu. Suomessa kasvatetaan kuitenkin esimerkiksi maissia, melonia, omenoita ja päärynöitä.”
Alisa 9 v: Miten lehmää lypsetään?
Jenni: ”Suomessa on melko yleistä, että lehmien lypsyn hoitaa lypsyrobotti. Lypsyrobottiin lehmä saa mennä omaan tahtiinsa, halutessaan vaikka keskellä yötä. Robotissa on käsivarsi, joka liikkuu lehmän vatsan alla ja lasersäteen avulla se löytää lehmän vetimet. Parsinavetoissa ja pihatoissa, joissa on lypsyasema, lypsyn hoitaa ihminen.”
Hilla 10 v: Mistä jauhot tulee? Pihla 10 v: Mistä leivät tulee?
Kalle: ”Keväällä viljelijä kylvää pellon tarkkojen suunnitelmien mukaan. Vilja kasvaa kesän, syksyllä vilja puidaan pellolta isoilla puimureilla, kuivataan kuivurissa maatilalla ja myydään myllyille. Myllyssä vilja jauhetaan, ja jauho toimitetaan leipomoon tai pakataan kuluttajille myytäväksi. Leipomossa leipuri leipoo jauhosta leivän, joka toimitetaan kauppaan ja kuluttajille.”
4H-kerhojen Hyvää läheltä -teemakokonaisuus sisältää helppoja reseptejä kotimaisista, lähellä tuotetuista raaka-aineista. Kokonaisuus on tuotettu yhteistyössä MTK ry:n kanssa.
Ruokasuhteen kehittyminen alkaa jo lapsena. “4H:n ruokakasvatuksen ytimessä on ruokailo, uusien makujen maistelu ja oppiminen itse tekemällä ja kokeilemalla. Lähiruokateemaiset sisällöt on otettu innokkaasti vastaan 4H-yhdistysten kerhotoiminnassa“, kertoo 4H-liiton erityisasiantuntija Miitta Riekki.
