Nuorten kiinnostus yrittäjyyteen kasvaa epävarman työelämän vauhdittamana

Yksi LinkedIn-viesti on jäänyt Jenni Ahokkaalle mieleen. Ahokas ja hänen perustamansa kosmetiikkayritys Smuuti Skin olivat olleet esillä mediassa, kun Ahokas sai vanhemmalta mieheltä viestin, ettei niin kilpaillulle alalle kannata yritystä perustaa. 

– Olen luonteeltani sellainen, että suivaannun tämmöisistä kommenteista ja ajattelen, että minäpäs kokeilen ja katson, mitä tästä tulee.

Ahokkaasta, 32, ja Smuuti Skinistä tuli menestystarina. Yritys perustettiin vuonna 2019. Vuonna 2024 liikevaihto oli noin kahdeksan miljoonaa euroa ja vuonna 2025 Ahokas valittiin Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. 

Ahokkaasta ei alun perin pitänyt tulla yrittäjää, vaan taloustieteen maisteri haaveili urasta markkinoinnin parissa. Kun Ahokkaan ystävä asui Koreassa, Ahokas innostui korealaisesta kosmetiikasta. Hän perusti pienenpienen verkkokaupan vuonna 2018 ja tilasi ensimmäiset tuotteet kauppaan noin 500 eurolla.

– En tiennyt mitään yrittämisestä, verkkokaupan pyörittämisestä tai siitä, mistä korealaista kosmetiikkaa saa. Kaiken tiedon olen löytänyt googlettamalla.

Smuuti Skin on teknisesti Ahokkaan kolmas liiketoiminta. Ensimmäistä verkkokauppaansa hän pyöritti autoalan markkinoinnin päivätyön ohella. Ahokas korostaa, ettei hän missään nimessä keksinyt ideaa kosmetiikkabrändistä koulun penkillä. Matkaan on mahtunut paljon välivaiheita.

– Nythän se näyttäytyy niin, että Smuuti Skin möi tuotteet kahdessa päivässä loppuun, sain palkintoja ja menee tosi hyvin. Olen kuitenkin tehnyt paljon asioita, ostanut ja myynyt tytäryhtiön ja kokeillut omia myymälöitä. 

Ahokas uskoo, että yrittäjänä häntä on vienyt eteenpäin kaksi asiaa: jo lapsuudessa herännyt kiinnostus kosmetiikkaan ja intohimoinen suhtautuminen markkinointiin. 

Nuorten mahdollisuudet käyttöön työelämässä

Nuorten ajatuksia työelämää ja yrittäjyyttä kohtaan tutkitaan säännöllisesti. 

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT-järjestön tulevaisuusraportin mukaan yrittäjyys kiinnostaa nuoria vuosi vuodelta enemmän: 45 prosenttia vuoden 2024 kyselyyn vastanneista ilmoitti voivansa toimia yrittäjänä. Vuonna 2023 ja 2020 vastaavat luvut olivat 40 ja 32 prosenttia. Raportin valossa nuoret ovat kuitenkin huolissaan työelämästä yleisesti: vain 53 prosenttia kertoi odottavansa työelämää innolla. Vielä vuonna 2018 luku oli jopa 82 prosenttia.

Nuorten myönteinen suhtautuminen yrittäjyyteen näkyy myös nuorisojärjestö 4H:ssa, jossa lapset ja nuoret ovat saaneet harjoitella yrittäjyyttä jo lähes sata vuotta. Vuodesta 2007 lähtien 13–28-vuotiaat nuoret ovat voineet perustaa järjestön tuella oman vapaa-ajan yrityksen eli lähteä 4H-yrittäjiksi. Arviolta noin 11 000 nuorta on aloittanut 4H-yritystoiminnan vuosina 2009–2025, ja viime vuonna yritysten liikevaihto yhteenlaskettuna oli yli viisi miljoonaa euroa.

– Joka vuosi on tehty ennätys uusien 4H-yritysten määrässä. Nuorille yrittäjyys ei näyttäydy koko elämää määrittävänä uravalintana tai identiteettinä, vaan se on yksi joustava mahdollisuus tehdä työtä ja ansaita omaa rahaa, sanoo 4H:n järjestöjohtaja Marjaana Liukko.

4H-yrityksen maksimiliikevaihto on 8 000 euroa vuodessa. Jos raja menee rikki, nuori ohjataan eteenpäin yritysneuvontapalveluiden piiriin.

Liukko ajattelee, että raha on edelleen iso motiivi yrittäjyyden aloittamisessa: oma raha kiinnostaa. Iso motivaatiotekijä on myös se, että oman yrityksen avulla voi tehdä omia arvoja vastaavaa, merkityksellistä ja omaan arkeen sopivaa työtä.

– Työelämä ylipäätään vaatii yrittäjämäisiä valmiuksia, kuten aktiivisuutta, aloitteellisuutta, riskinottokykyä ja sosiaalisia taitoja. Yrittäjyyskasvatuksella tuemme nimenomaan näiden valmiuksien kehittymistä. Lisäksi nuoret saavat halutessaan mahdollisuuden tarttua toimeen ja harjoitella yrittäjyyttä ihan käytännössä.

Kohtaavatko nuoret yrittäjät ikänsä takia ennakkoluuloja? Nuoria ei voi niputtaa yhteen, vastaa Liukko.

– Osa kohtaa, osa ei. Ennakkoluulot voivat liittyä siihen, että epäillään nuoren osaamista, luotettavuutta tai työelämätaitoja. Toisaalta oikea asenne ja innostus karistavat ennakkoluulot aika äkkiä.

Näemmekö nuorten potentiaalin? 

4H:n tavoitteena on, että 10 000 nuorta saa töitä ja omaa rahaa 4H:n kautta joka vuosi. Luku pitää sisällään vuoden aikana toimivat 4H-yritykset ja ne, jotka työllistyvät keikka- ja kausitöihin paikallisten 4H-yhdistysten kautta.

Luku on suuri, sillä yhä useammalla nuorella on vaikea löytää Suomesta töitä. Esimerkiksi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2025 heinäkuussa 40 000 enemmän kuin vuonna 2024.

– Aiemmin julkisuudessa puhuttiin siitä, etteivät nuoret halua tehdä töitä eivätkä nuoret ole kiinnostuneet työnteosta, vaikka töitä olisi ollut. Nyt ollaan huolestuneita, kun nuorille ei ole töitä tarjolla, sanoo 4H:n erityisasiantuntija Tuija Saarimäki. 

Saarimäen mielestä nuorissa on paljon potentiaalia, jota työnantajat voisivat hyödyntää. 

– Nuoret kertovat vilpittömästi mielipiteensä. Nuorilla voi olla esimerkiksi sosiaalisen median taitoja ja näkemystä, joita vanhemmilla ei ole. Toisaalta nuoret ovat valveutuneita ja voivat haastaa yrityksen kulttuuria tai johtamistapoja.

Kun katsoo nuorten ajatuksia työelämään siirtymisestä, olisi tärkeää luoda positiivista kulttuuria ensimmäisten työkokemusten ympärille, ajattelee Saarimäki. Työnantajilta se vaatii mahdollisuuksien tarjoamista, mutta myös sitä, että nuorelle tarjotaan opastusta työpaikalla toimimiseen, työelämätaitoihin ja työelämän kirjoittamattomiin sääntöihin. 

Myös 4H kantaa kortensa kekoon ja opettaa työelämätaitoja muun muassa yhdeksäsluokkalaisille.

Arvostakaa nuorten kokemusta 

Oulussa kasvanut Jenni Ahokas on aina ollut kova tekemään töitä. Hän aloitti työnteon 15-vuotiaana Prismassa kesätyösetelin turvin ja sai 18-vuotiaana kaupasta osa-aikaisen työpaikan. Prismassa hän työskenteli kuusi vuotta kassalla, osastolla ja lopuksi vastasi kaupan sosiaalisen median sisällöistä. 

Ahokas toivoo, että jos nuori onnistuu löytämään työpaikan tai työllistää itse itsensä, hänen kokemustaan arvostettaisiin siitä huolimatta, millaista työ on. 

– Prismasta sain arvokasta työkokemusta.Tuntuu, että kaupan alan töitä vähätellään turhaan ainakin pääkaupunkiseudulla, sillä kun hain oman alan töitä myöhemmin, minun kerrottiin erottuvan pitkän työkokemuksen ansiosta, sanoo Ahokas.

Teksti: Venla Seuri.

Lisätietoja nuorten työllistämisestä ja 4H-yrittäjyydestä: