Kunnilla on velvollisuus edistää asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa, ja samalla nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan kasvaa vuosi vuodelta. Nyt tähän keskusteluun saadaan uutta, käytännönläheistä tutkimusnäyttöä.
LUT-yliopiston ja 4H-järjestön yhteisessä Elinvoimaa kuntiin 4H-yrittäjyydellä -tutkimushankkeessa (2023–2025) tuotettiin kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tutkimustietoa nuorten omaehtoisesta, vapaa-ajalla tapahtuvasta yrittäjyydestä ja sen yhteydestä kuntien elinvoimaan.
Tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja on, että nuorten yritykset eivät ole vain kesätekemistä, vaan täydentävät kuntien palvelutarjontaa, lisäävät yhteisöllisyyttä ja vahvistavat pitovoimaa.
Nuoren yrityksen paikkaavat palveluaukkoja
Tutkija Anu Raappanan toteuttamassa tutkimuksessa elinvoimaa tarkasteltiin taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta, eli siitä, miten arki toimii, ihmiset voivat ja palvelut sekä yhteisöt pysyvät vireinä.
Tyypillisiä esimerkkejä nuorten tarjoamista palveluista ovat pihatyöt, lastenhoito, lemmikkipalvelut, siivous ja pienet remontit. Palvelut mahdollistavat arjen sujumista, luovat kohtaamisia ja voivat tukea esimerkiksi ikäihmisten kotona asumista. Nuorten yritykset paikkaavat palveluaukkoja erityisesti pienissä kunnissa ja sesonkiluonteisissa tarpeissa.
Nuorten yrittäjyys synnyttää yllättäviä verkostoja: puskaradio, some, mökkiläiset ja matkailijat, naapurikunnista tulevat asiakkaat ja joskus myös verkkokaupan kautta globaaliksi laajeneva toiminta. Pienikin yritys voi käynnistää ketjuja, jotka näkyvät yhteisössä ja kuntakuvassa.
Vaikutuksia niin nuoren kuin kuntalaisten elämään
Tutkimuksessa nuorten vapaa-ajan yrittäjyyden vaikutuksia tarkasteltiin kolmella tasolla: nuori työllistyy ja ansaitsee itse, kunta saa uusia palveluja ja osaaminen vahvistuu, ja pitkällä aikavälillä yrittäjyys leviää nuorelta toiselle roolimallien ja verkostojen kautta.
“…pystyin nyt antamaan osan töistä kaverille, joka perusti myös yrityksen”, eräs nuori kertoo raportissaan.
Nuorten yrittäjyys on kiinnostava ilmiö myös kunnan positiivisen brändin rakentumisessa.
”Kunta saa näkyvyyttä näissä nuorten omissa somekanavissa tavoittaen erilaista yleisöä kuin mitä perinteisellä kuntamarkkinoinnilla tavoitetaan. Lisäksi jokainen innostava ja kiinnostava artikkeli paikallislehdissä vahvistaa positiivista imagoa ja tuottaa kunnalle positiivista viestintää”, Raappana huomauttaa.
“Nuorten yrittäjyys on tarttuvaa”
LUT-yliopiston professori Timo Pihkala tiivistää hankkeen johtopäätöksissä neljä laajaa huomiota. Niistä yksi on erityisen tärkeä kunnille ja aluekehittäjille: nuorten yrittäjyys muuttaa ympäristöään ja vahvistaa pitovoimaa.
4H-yrittäjät ovat oikeita yrittäjiä, jotka ansaitsevat toiminnallaan rahaa, kehittävät tuotteitaan ja asiakassuhteitaan nopeasti ja usein jatkavat toimintaa useita vuosia. Kuntien näkökulmasta nuorten yrittäjyys tarkoittaa myös sitä, että arjen palveluja syntyy sinne, missä niitä muuten ei olisi.
Ja ehkä vaikuttavin havainto: “On ilmeistä, että nuorten yrittäjyys on tarttuvaa”, Pihkala toteaa. Kun malli leviää nuorelta toiselle, syntyy pitkäkestoisia vaikutusketjuja: rohkeus kasvaa, alue näyttäytyy mahdollisuuksien paikkana ja kuntaan syntyy uutta tekemisen meininkiä.
Vapaa-ajan yrittäjyyden merkitystä ei tule aliarvioida
Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna kuvaa, että kunnissa tarvitaan yrittäjyyspolkuja ja tarinoita, jotka ponnistavat arjen teoista. Hän nostaa esiin myös väestörakenteen muutoksen: ikääntyminen ja arjen palvelutarpeet avaavat tilaa matalan kynnyksen yrittäjyydelle, jossa nuoret voivat olla osa ratkaisua.
“Yksittäisillä nuorten yrityksillä voi siis olla laaja-alaisia vaikutuksia niin kunnalle kuin nuorelle itselleenkin”, Inna painottaa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina puolestaan muistuttaa, että kuntien rooli elinvoiman ja työllisyyden edistämisessä on vahvistunut entisestään, ja juuri siksi kannattaa huomata nuorten paikalliset yritykset osana kunnan elinvoimatyötä ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.
“Kiinnittäkää huomiota nuorten paikallisiin yrityksiin! Kunnille 4H-yrittäjyys on investointi tulevaisuuteen. Se tukee nuorten kiinnittymistä omaan kotikuntaansa, ehkäisee syrjäytymistä ja luo positiivista yrittäjyyskulttuuria. Lisäksi se tarjoaa kunnille konkreettisen väylän tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ja vahvistaa paikallista elinkeinoelämää,” Reina alleviivaa.
Yrittäjyyskasvatusta tekemällä oppien – nuorten yrittäjien määrä taas ennätyslukemissa
Nuorten kasvava kiinnostus yrittäjyyteen näkyy 4H-järjestön valtakunnallisissa tilastoissa. Nuorten perustamien 4H-yritysten määrä on jatkanut kasvuaan myös vuonna 2025: alustavien tilastotietojen mukaan 4H-yritysten määrä on noin 3 000 ja liikevaihto noussut yli 5 miljoonaan euroon. Vuonna 2024 Suomessa toimi yli 2 700 4H-yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 4,45 miljoonaa euroa.
Suomen 4H-liiton erityisasiantuntija Sirkka Suomäen mukaan 4H-yrittäjyys tarjoaa 13–28-vuotiaille turvallisen ja ohjatun tavan harjoitella työelämä- ja yrittäjyystaitoja: hinnoittelua, asiakaspalvelua, markkinointia ja taloudenhallintaa, mutta myös vastuunottoa ja ajanhallintaa.
“Nuorten oppiminen tapahtuu aidoissa tilanteissa, jolloin taidot karttuvat käytännönkokemusten kautta”, Suomäki alleviivaa 4H-yritäjyyden tekemällä oppimisen ajatusta.
Yksi nuori, yksi yritys ja iso muutos ajattelussa
Eemil Airon tarina tekee tutkimushankkeen vaikutuksista totta. Hän perusti 4H-yrityksen 13-vuotiaana, kehitti toiminnan kahvikärrystä käsintehtyyn jäätelöön, oppi markkinointia ja sinnikkään tekemisen rytmiä. Samalla hän alkoi nähdä yrittäjyyden mahdollisena tulevaisuutena.
“Ennen 4H-yrittäjyyttä en ajatellut, että minusta voisi tulla aikuisena yrittäjä”, Airo kertoo ja avaa oppimispolkuaan:
”Yrittäjyys on opettanut minulle vaikka ja mitä. Olen oppinut asiakaspalvelua, graafista suunnittelua, markkinointia ja suunnitelmallisemmin toimimista. Minusta on tullut sinnikkäämpi ja vahvempi, enkä luovuta enää helpolla. Olen oppinut, etteivät virheet ole huono asia, ja että ne kuuluvat oppimiseen ja kehittymiseen.”
Eemil neuvoo aloittelevaa nuorta yrittäjää aloittamaan pienestä.
”Ei tarvitse hypätä heti syvään päätyyn ja käyttää satoja euroja hankintoihin tai laittaa kaikkia säästöjä kiinni yritykseen. Aloitin itse muutamalla kympillä ja olen tehnyt uusia hankintoja hiljalleen yritykseni tuotoilla.”
Tunnistetaanko vapaa-ajan yrittäjyys osaksi elinvoimapolitiikkaa?
Tutkimuksessa tehdään myös tärkeä rajaus: nuorilla ei ole velvollisuutta edistää kuntien elinvoimaa. Mutta jos nuori on motivoitunut yrittämään, kohtaako hän tukea vai esteitä?
4H-yrittäjyys tarjoaa nuorille konkreettisen mahdollisuuden työllistyä, oppia ja kokea osallisuutta. Yrittäjyys toimii innostavana oppimisympäristönä, jossa kehittyvät muun muassa työelämävalmiudet, minäpystyvyys ja resilienssi.
”Elinvoimaa voidaan edelleen vahvistaa eri toimijoiden vuoropuhelulla: paikallinen 4H-yhdistys, kunnan elinvoimatoimijat, nuorisotoimi ja koulut. Eri toimijoiden tavoitteet eivät ole ristiriitaisia, sillä nuorten yrittäjyyttä edistämällä paitsi edistetään kunnan elinvoimaa, luodaan myös mahdollisuuksia nuorille rakentaa mielekästä ja oman näköistä tekemistä”, Raappana muistuttaa.
LUT-yliopisto ja 4H toteuttivat Elinvoimaa kuntiin 4H-yrittäjyydellä -tutkimushanketta vuosina 2023–2025. Sen tulokset on tiivistetty oheiseen loppuraporttiin, joka sisältää lisäksi kommenttikirjoituksia kunta-alan toimijoilta. Hankkeen tutkimustulokset on julkaistu myös LUT-yliopiston tieteellisten raporttien ja selvitysten julkaisusarjassa. Hankkeen kolmivuotisesta rahoituksesta on vastannut Yksityisyrittäjäin Säätiö.
Lue loppuraportti (ladattava pdf-tiedosto):
Haluatko kuulla, miten 4H ja kunta voivat yhdessä vahvistaa kunnan elinvoimaa? Ota yhteyttä:
Lisätietoja Elinvoimaa kuntiin 4H-yrittäjyydellä -loppuraportista ja haastattelupyynnöt:
