Töihin palkataan: nuori, tyhmä ja kokematon?

Lapsuus on loppu viimeistään siinä vaiheessa, kun Suvivirren laulaminen kouluvuoden päättyessä ei enää merkitse kesäloman alkua vaan koko kesän kestävää työputkea. Edellyttäen tietysti, että on saanut itselleen kesätyöpaikan.

 

”Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun…”

Tässä synkässä taloustilanteessa työllistyminen on lähes mahdottomuus.

Harvoista kesätyöpaikoista käydään armotonta taistelua. Omalla hakemuksellaan massasta erottautuminen on vaikeaa, kun samaa paikkaa tavoittelee myös tuhat muuta yhtä innokasta, sosiaalista, ahkeraa ja reipasta työntekijää.

Viidettäkymmenettä hakulomaketta samoilla saatesanoilla täyttäessä iskee kysymys: lukeeko näitä edes kukaan? Persoonattomien nettihakemusten täyttäminen tuokin mieleen lottoarvonnan. Päävoittona on kesätyöpaikka, ja voittaja valitaan hakijoiden joukosta arpomalla.

 

#haluunkesätöitä

Nuorisotyöttömyys on maassamme kasvava ongelma, jonka taltuttamiseen olisi yksinkertainen ratkaisu: palkataan nuoria töihin. Miksei niin kuitenkaan tehdä?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa syyllistävä sormi kohdistuu valitettavan usein nuoriin. Nuorisotyöttömyyden katsotaan osittain olevan seurausta vain nuorten omasta laiskuudesta ja viitsimättömyydestä sekä haluttomuudesta tehdä matalapalkkaisia ”paskahommia”. Todellisuudessa moni nuori olisi valmis tekemään mitä tahansa työtä, kunhan vain saisi siitä työtodistuksen ja säännösten mukaiset korvaukset.

”Kyllä ahkeralle aina töitä löytyy” on vanhempiemme sukupolven argumentti aiheeseen. Heidän on vaikea ymmärtää kuinka rajusti ajat ovat muuttuneet siitä, kun tehtaalle pääsi töihin saman tien vain kävelemällä ovesta sisään.

Nykyään netissä verkostoitumisella on valtava merkitys työllistymisen kannalta. Työnhaku on yhä enemmän sosiaalisen median ja työnhakijan oman someimagon varassa. Työpaikoista ilmoitetaan facebookissa ja ansioluetteloksi voi linkittää oman bloginsa tai instagram-tilinsä.

 

Ei hupia ilman työtä

Köyhälle opiskelijalle tärkeä motiivi kesätyöskentelylle on työkokemuksen lisäksi myös työstä saatu palkka. Ilman kesätyötä jäävät festariviikonloput, ulkomaanreissut ja herkkupiknikit väliin.

Erityisen tiukkaa on yksinasuvilla nuorilla, joiden täytyy Kelan tukien päättymisestä huolimatta maksaa vuokraa myös kesällä. Jotain täytyisi myös syödä, koska pelkän aurinkoenergian voimin ei selviä syksyyn asti.

Lapsuudessa kesällä jonotettiin vain huvipuiston uutuuslaitteisiin ja jäätelökioskille ostamaan vaniljapehmistä. Kesällä 2015 rahattomuus ajaa nuoren leipäjonoon jonottamaan ruoka-avustusta.

 

Nuori on työntekijä siinä missä muutkin

Työpaikoilla suhtautuminen nuoreen työntekijään ei ole aina pelkästään positiivista, eivätkä nuoret ole kaikkien mielestä haluttua työvoimaa.

Töihin palkattu nuori on vielä alussa tyhmä ja kokematon, jolta kuitenkin oletetaan löytyvän vuosien työkokemuksen tuomaa ammattitaitoa ja varmuutta. Yksi huono kokemus nuoresta kesätyöläisestä muuttaa helposti työnantajan asenteen kielteiseksi kaikkia nuoria kohtaan.

Kesätyöläinen on työpaikan arvohierarkian alimmalla tasolla, jonka vuoksi nuori omaksuu helposti ajatuksen, ettei hänellä ei ole samanlaisia oikeuksia kuin muilla työntekijöillä. Siksi kokematonta nuorta on helpompi vedättää esimerkiksi työsopimuksiin, työvuoroihin ja palkkoihin liittyvissä asioissa.

Pelko siitä, että epäoikeudenmukaisesta kohtelusta huomauttaminen johtaa työpaikan menettämiseen on nuorelle liian suuri. Sen vuoksi moni sinnittelee koko työpäivän ilman kunnollisia taukoja, vaikka lakisääteisiin kahvipausseihin olisi täysi oikeus.

 

Uraputki alkaa ensimmäisestä kesäduunista

Ensimmäinen oikea kesätyö on ratkaiseva nuoren tulevaisuuden kannalta. Jos ensimmäinen kesätyöpaikka jää saamatta, on syrjäytymisen kierre valmis. Nuorta ei oteta töihin ilman työkokemusta, eikä työkokemusta saa ellei pääse töihin.

Löytyisikö ratkaisu syrjäytymisongelmaan, jos työnhakutilanteessa suosittaisiin aina ensisijaisesti nuorta, jolla ei ole aiempaa työkokemusta? Toisaalta menetelmä syrjiisi muita jo kokeneempia hakijoita, jotka saattaisivat olla parempia työntekijöitä haettuun työtehtävään.

Nuoren näkökulmasta kesätyöpaikan saaminen voi tuntua lähes mahdottomuudelta, oli työkokemusta tai ei. Kaikkea toivoa ei kuitenkaan kannata menettää. Hakijoiden joukosta valitaan kuitenkin aina joku onnekas, joka saa itselleen työpaikan.

Jäljelle ei jää muuta vaihtoehtoa, kuin lähettää vielä viisikymmentä työhakemusta lisää. Seuraavalla kerralla jättipotti voi osua omalle kohdalle.

Ella Holttinen

Tampereella asuva opiskelija, joka teksteissään jakaa tekemiään havaintoja elämän pienistä ja suurista asioista.
Random fakta itsestäni: ”Voisin istua tuntikausia vain tarkkailemassa ihmisvilinää. Kuvittelen usein mielessäni millaista elämää muut elävät, mistä he ovat tulossa ja minne menossa.”

Kuoleva joutsen – nykyajan suhdeilmiö

Ihmissuhteet ovat joskus vaikeita. Toimiva suhde rakentuu kuitenkin riidoista, joten niistä ei kannata huolestua. Kiistat eivät kuulu vain parisuhteeseen. Myös ystävyydessä koetaan vihan ja ärtymyksen tunteita. Riitatilanteita on monenlaisia ja…

Mihin katosi kiitos?

Kiitos. Tuo kuusikirjaiminen pikkusana. Sana, jonka sanominen on monelle kovin vaikeaa. Sana, joka tuottaa lähes poikkeuksetta jokaisen ihmisen huulille hymyn. Sana, jonka sanomista arvostetaan. Kiitos, kiitti, tattis, tack, thanks.. Idea…
  • Janina Mäkinen

    Moi!

    Tosi hyvää juttua nuorten työllistymisestä. Näin se juurikin menee, että pitää todella miettiä, miten erottuu muista hakijoista. Ne on tosi pieniä seikkoja, jotka ratkaisee siinä, kutsutaanko työhaastatteluun. Kannattaa muistaa myös oman esittelyvideon kanssa työn hakeminen :).

    Jatka samaan malliin Ella!

    T: Janina/Salon 4H