Puunhalausviikko tulee taas!

Puunhalausviikko kannustaa lapsia, nuoria ja aikuisia halaamaan puita ja osoittamaan, että he arvostavat omaa lähiympäristöään. Puunhalausviikkoa vietetään elokuussa 21.–27.8.2017. Teemaviikko on osa 26.8. vietettävän Suomen luonnon päivän tapahtumia.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty puunhalausviikko sai ihmiset sankoin joukoin liikkeelle osoittamaan arvostuksensa lähiviheralueiden puolesta. Nyt teemaviikko järjestetään uudestaan ja tavoitteena on tehdä puunhalausviikosta vuosittainen tapahtuma!

Tavoite

Puunhalausviikon tavoitteena on kiinnittää huomiota meille tärkeisiin arkisiin viherympäristöihin, joita usein pidetään itsestäänselvyytenä. Erityisesti kaupungeissa puistot, lähiluonto ja lenkkipolut ovat tärkeitä virkistyspaikkoja. Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin porukalla. Jaa oma halauksesi sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #puunhalausviikko.

Tee näin:

  1. Tutustu TOP-tehtävään: Halaa satavuotiasta puunhalausviikolla
  2. Etsi lähiympäristöstäsi puu, jota haluat halata. Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin porukalla.
  3. Tutustus johtolankoihin satavuotiaan tunnistamiseksi:

Vanhan puun tuntomerkit

Puut ovat maapallon pitkäikäisimpiä olentoja. Jotkin puulajit voivat elää jopa 2000 – 3000 vuotta vanhoiksi, kuten punapuut, mammuttipetäjät ja neidonhiuspuut. Kotimaisista puulajeista pitkäikäisiä ovat esimerkiksi männyt, katajat, marjakuuset, lehtikuuset ja tammet. Suomen vanhimman puun arvellaan olevan Lapissa kasvavan 800-vuotiaan männyn.

Mistä vanhan puun tunnistaa? Siihen voi käyttää useita johtolankoja:

Koko

Vanhat puut ovat yleensä isoja, koska niillä on ollut aikaa kasvaa. Mutta älä anna pienen koon hämätä! Kalliolla kasvava pieni männynkäkkyrä voi olla vaikkapa 100 vuotta vanha. Se on kasvanut hyvin hitaasti karulla kasvupaikalla. Oikein kuivana kesänä se ei ehkä ole kasvanut yhtään, pysytellyt vain sitkeästi hengissä. Mistä sitten voi tunnistaa, että se on vanha? Katsopa seuraavaksi sen rungon kaarnaa.

Kaarna

Monilla puulajeilla vanhan puun kaarna on paksumpi ja uurteisempi kuin nuoren puun sileämpi ja ohuempi kuori. Mänty on tästä hyvä esimerkki. Monta sataa vuotta vanhalla ikimännyllä saattaa olla kilpikaarnaa, paksuja kilpimäisiä kaarnalevyjä, jotka houkuttelevat kaarnaveneen tekoon. Älä kuitenkaan irroita kaarnaa, sillä kuoren tehtävänä on suojata elävää puuta, niin kuin ihomme suojaa meitä!

Katsopa seuraavaksi koivuja. Nuorella, ohuella koivulla kuori on vielä ruskeaa. Rungon kasvaessa paksuutta siihen tulee valkoista tuohta. Vanhalla rauduskoivulla näet rungossa uurteita, ja enemmän mustia juovia kuin nuorella koivulla.

Vanhan puun rungossa voi olla kyhmyröitä, kuten puistolehmuksilla.

Latvus

Jollei puun koko tai rungon kaarna paljasta puun olevan vanha, niin latvuksen muoto saattaa paljastaa puun iän. Nuoret puut kasvavat usein villisti ja vapaasti, mutta vanhemmalla puulla latvus saattaa olla säntillisesti lajille tyypillisen muotoinen, ilman että sitä on leikattu. Katso vaikkapa nuorta vaahteraa! Sen kuori on vihertävänruskeaa, melko sileää, ja latvuksessa oksat kurottuvat sinne tänne. Mutta löydätkö jostakin todella ison, vanhan vaahteran? Jos se on saanut kasvaa avoimella, valoisalla paikalla, sen latvus on puolipallomainen. Joistakin puistolehmuksista tulee taas kartiomaisia. Mutta entäs hyvin vanha mänty? Sen latvan oksat ovat kaartuneet alaspäin, ne ovat känkkyräisiä ja saattavat olla hyvinkin paksuja. Tällaista mäntyä sanotaan lakkapäiseksi.

Nuoren tammen voi tunnistaa myös talvella: joskus kuihtuneet, ruskeat lehdet jäävät puuhun koko talveksi, ikään kuin nuori puu ei raaskisi luopua lehdistään. Niiden lehtiruodin irtoamissolukko ei ole kunnolla muodostunut. Vanhoilla tammilla tätä ilmiötä harvemmin näkee.

Kanto

Jollei puun ikä muuten selviä, niin ei jää muuta vaihtoehtoa kuin kaataa se ja laskea kannosta vuosirenkaat… No ei sentään! Tutkimustarkoituksissa vanhoista puista voidaan iän laskemiseksi kairata ohuella (2-3 mm) kairalla lustonäyte, josta voidaan laskea vuosirenkaat ja arvioida puun ikä.

Jos näet metsässä tai puistossa puunkannon, voit siitä laskea puun iän. Puu kasvattaa yhden vuosirenkaan vuodessa. Katso ovatko vuosirenkaat tasaisin välein. Jos jossakin kohtaa on hyvin kapeita renkaita, niin silloin puu on kasvanut hitaammin. Silloin on voinut olla kylmä tai kuiva kesä. Jos puuta on lannoitettu, se näkyy leveämpinä vuosirenkaina, sillä puu on ravinteiden ansiosta kasvanut enemmän paksuutta.

Puunhalausviikon sivuille kootaan kesän aikana tietoa ja toimintavinkkejä liittyen viheralueiden merkitykseen ja havainnointiin: www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/.

Halaa siis puuta ja näytä, että arvostat lähiympäristöäsi 21.–27.8.2017.

Puunhalausviikon järjestävät Viherympäristöliitto, Suomen 4H-liitto, Maa- ja kotitalousnaiset ja Luonnonvarakeskus. Puunhalausviikko on myös osa Suomen Luonnon päivän tapahtumia.

Lisätietoja:

Tiia Naskali
Viherympäristöliitto ry, tiia.naskali(a)vyl.fi, p. 050 4381 860

Leena Lahdenvesi-Korhonen
Maa- ja kotitalousnaiset, leena.lahdenvesi-korhonen(a)maajakotitalousnaiset.fi, 040 523 5133

Virpi Skippari
Suomen 4H-liitto, virpi.skippari(a)4h.fi, p. +358 44 783 0302

Eeva-Maria Tuhkanen
Luonnonvarakeskus (Luke), eeva-maria.tuhkanen(a)luke.fi, p. +358 29 532 6595

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Vuotuinen säkkikeräys käyntiin jo 42. kerran – Katso keräyspisteet

Tiistaina 13. kesäkuuta käynnistyi perinteinen Suomen 4H-liiton, Finlands Svenska 4H:n ja paikallisten 4H-yhdistysten järjestämä lannoite- ja siemensäkkien keräys. Keräyksen avaustilaisuus järjestettiin Hausjärven 4H-yhdistyksen keräyspisteellä Kanta-Hämeessä. Lue lisää...

Haetko uutta harrastusta?

4H-kerhot pyörähtävät käyntiin syyskuun alussa. Harrastuksen voit aloittaa kerholaisena tai kerhonohjaajana. 4H-kerhot ovat avoinna kaikille 6–18-vuotiaille lapsille ja nuorille, ja niitä toimii liki 3 000 eri puolilla Suomea. Lue lisää...